perjantai 6. helmikuuta 2015

Rydenfelt, Puolimatka & tutkimusetiikka

Olen aiemmin kirjoittanut joitakin kirjoituksia tutkimuksen etiikasta. Olen käsitellyt mm. tutkimusten julkaisemiseen liittyviä asioita esimerkiksi kirjoituksissani tutkimusten julkaisemisesta ja vertaisarvioinnista. Suhtaudun mielenkiinnolla tutkimuseettisiin kirjoituksiin. Joskus tutkimuseettiset kirjoitukset kuitenkin ovat itse ongelmallisia. Törmäsin taannoin nettisivustoon, joka on ottanut mahtipontisesti nettiosoitteekseen etiikka.fi. Siellä törmäsin filosofi Henrik Rydenfeltin tutkimuseettiseen kirjoitukseen. Kirjoituksen keskiössä on erityisesti erään professorin toiminta, jota Rydenfelt kirjoituksessaan kritisoi, käyttäen ilmeisesti lähteenään erästä toista kirjoittajaa, joka on puolestaan käyttänyt lähteenään erästä kolmatta kirjoittajaa. Eduskunnan valiokunnat päättävät itse, keitä kutsuvat antamaan informaatiota päätöksentekonsa tueksi, ja asia liittyy erääseen valiokunnalle annettuun lausuntoon. Rydenfelt taustoittaa kirjoituksessaan asiaa toteamalla, että:
"Suomessa tutkimusetiikka harvemmin herättää intohimoja. Selvityksiä tutkimuseettisistä epäilyistä suoritetaan harvoin. Niissäkin helpoimmin esiin tulevat selvät plagiaatit, joissa toisen tekstiä, havaintoja tai johtopäätöksiä on kopioitu ilman asianmukaista viitettä."
ja kertomalla sitten, että kokeneita tutkijoita on harvemmin helppo osoittaa syyllistyneen tutkimusetiikan rikkomuksiin. Sitten hän esittelee tapauksen, jota aikoo kirjoituksessaan käsitellä:
Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka antoi Suomen Eduskunnalle tasa-arvoista avioliittolakia koskevan asiantuntijalausunnon (Puolimatka 2014) 
Henrik Rydenfeltin aloitus on erikoinen. Lausunnon osoitteeksi väitetään Suomen Eduskuntaa, vaikka asiantuntijalausunnot osoitetaan lakiesityksiä käsitteleville valiokunnille. Jostain syystä Rydenfelt on myös nimennyt asiantuntijalausunnon toisin kuin alleviivauksen perässä esitetty lähde.

Kansalaisaloitteen "avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta" valiokuntakäsittely tapahtui Lakivaliokunnassa. Edellä mainitulla tavalla nimenomaisesti todettiin viitatussa lähteessä (Puolimatka 2014). Rydenfelt on jostain syystä kuitenkin kirjannut viitteeksi lauseensa perään "Puolimatka 2014", vaikka väitteet edellä eivät vastaa lähteen sisältöä.

Rydenfeltin tekstin päähuomio on kahdessa Puolimatkalta poimitussa sitaatissa. Rydenfelt käytännössä väittää näissä sitaateissa olevan sellaista tekstiä, jota kunnollisen tutkijan ei pitäisi voida kirjoittaa. Puolimatkan lausunnossa voi olla virheitä. En tunne kunnolla tuon aihepiirin tutkimuksia, enkä ota alan tutkimusten sisällöllisiin asioihin kantaa. Mutta yleistä tutkimusten lukutaitoa käyttäen kiinnostuksesta tarkistin Rydenfeltin käyttämiä lähteitä, ja vertasin hänen väitteitään viitattuihin lähteisiin. Havaitsin, että lähteiden käyttö Rydenfeltin omassa kirjoituksessa ei vaikuta kestävän tarkempaa tarkastelua.

Ensimmäinen kyseenalainen sitaattikritiikki

Otsikolla "Siteeraukset puolitiessä" Rydenfelt näyttää ensin mallia sitaateista viittamalla lähteeseen "Moore 2002" kahteen kertaan. Tuolla artikkelilla on oikeasti kolme kirjoittajaa, eli viite on puolitiessään. Puolimatkan kirjoituksessa viite on tekstissä samalla tavoin virheellisesti, joskin hänen tekstissään lähdeviitteissä huomioidaan kirjoittajia olevan enemmänkin. Viittausvirheen kopioituminen viittaa siihen, ettei Rydenfelt ole ehkä tarkastellut alkuperäislähdettä, vaan kopioinut lähdeviitteen jostain sekundaarilähteestä. Rydenfeltin tuomio Puolimatkalle tämän lähteen osalta kuuluu:


Lainaus esittää kuitenkin vain puolitotuuden. Artikkelissa todetaan, ettei sen aineistossa voida erotella samasukupuolisia ja adoptiolasten vanhempia. Kirjoittajat siis nimenomaisesti huomauttavat, ettei aineiston perusteella voi tehdä johtopäätöksiä juuri samasukupuolisista vanhemmista ja lapsista:
En edes etsimällä ole löytänyt tällaista väitettyä toteamusta artikkelista.
 On tutkijan etiikan kannalta hyvin kyseenalaista kirjoittaa julkinen mielipidekirjoitus, jossa arvioi, onko joku toinen tulkinnut tiettyä artikkelia oikein, jos ei ole itse edes vaivautunut tutustumaan kyseiseen artikkeliin sen vertaa, että tietäisi, mitä artikkelissa todetaan ja mistä siinä ei edes kirjoiteta. Jos joku löytää artikkelista Rydenfeltin väittämän toteamuksen, voi sitaatin laittaa tämän kirjoituksen kommenttikenttään. 

Tuo teksti löytyy nyt viitatun artikkelin yhteydestä artikkelin julkaisseen lehden Internet-sivuilta, mutta se ei ole osa varsinaista artikkelia, vaan erillisenä sivuna julkaistu artikkelin yhteyteen kirjoitettu kannanotto. Artikkelin sähköiseen PDF-versioon on sen alkuun jälkikäteen lisätty ylimääräinen sivu, jossa artikkelin yksi kirjoittaja (alkuperäisessä artikkelissa kirjoittajia oli kolme) ja lehden toimituskunnan edustaja menneessä aikamuodossa informoivat ne sanat, joita Rydenfelt väittää artikkelissa todetuiksi:

"Note: This Child Trends brief summarizes research conducted in 2002, when neither same-sex parents nor adoptive parents were identified in large national surveys. Therefore, no conclusions can be drawn from this research about the wellbeing of children raised by same-sex parents or adoptive parents."
Kannanotto on kokonaisuudessaan tuon mittainen. Jälkikäteiset lisäykset artikkeleihin ovat varsin harvinaisia, ja varsinkin sellaiset, joissa allekirjoittajana on vain osa alkuperäisistä kirjoittajista. Etiikka.fi -sivun kirjoitusta lukeva ei osaa arvata, että taustalla on artikkelin jälkikäteen tehty lisäys, sillä Rydenfelt antaa lukijalle kuvan,  että tuo teksti olisi poimittu alkuperäisestä artikkelista.

Lisäyksessä itsessään ei ole mainittu sen julkaisupäivämäärää. Milloin tuo lisäys artikkeliin on tehty? Varmaa tietoa asiasta ei minulle ole, mutta kyseisen sitaatin historiaa Googlessa tarkasteltaessa löytyy yksi esiintymä vuodelta 2013 ja useampia vuodelta 2014. Nykyisen PDF-tiedoston viimeisenä muokkausvuotena näkyy vuosi 2013, joten on mahdollista, että kyseinen muutos artikkeliin on tehty vuoden 2013 puolella.  Puolimatkan kirjoituksessa oleva lähdeluettelon PDF-linkki artikkeliin ei enää toimi.  Edellä kuvatun historian johdosta on mahdollista, että kyseistä tekstiä ei ollut artikkelin PDF-versiossa siinä vaiheessa, kun Puolimatka on kirjoittanut lausuntoaan, tai sellaista varhaisempaa tekstiä, johon hänen asiantuntijalausuntonsa pohjautuu.

Henrik Rydenfelt viittaa tuohon lisäykseen viittamalla vuoteen 2002, joka ei pitäne siis tuon lisäyksen osalta paikkaansa. Rydenfelt jättää myöskin millään tavoin mainitsematta että kyse on jälkikäteen lisätyllä ylimääräisellä sivulla olevasta lisäystekstistä, joka ei ole alunperin ollut osa artikkelia.

Syy toimintaan saattaa olla joko siinä, ettei hän ole artikkelia lukenut, vaan siteerannut tekstipätkän toissijaisista lähteistä, tai siinä, ettei hän ole asiaa huomannut, tai siinä, ettei hän ole halunnut asiasta mainita. Vielä tätäkin suurempi ongelma kritiikissä on kuitenkin se, että alkuperäisessä kannanotossaan Puolimatka ei Rydenfeltin väitteistä huolimatta näytä näköjään Mooreen viitaten edes toteavan mitään "samasukupuolisista vanhemmista ja lapsista". Puolimatka näyttää toteavan asiaan liittyen, että
"Lapsen edut tulevat parhaiten huomioiduksi perhemallissa, jossa hän saa elää biologisen isänsä ja äitinsä kanssa." 
Mooren, Jekielekin ja Emigin alkuperäisessä artikkelissa kohdassa "Implications for Public Policy" sanottiin vastaavasti:
"There is thus value for children in promoting strong, stable marriages between biological parents."
Alkuperäisessä artikkelissa puhutaan johtopäätöksissä nimenomaan biologisista vanhemmista, millä tarkoitetaan lapsen hedelmöittänyttä miestä ja lapsen synnyttänyttä naista. Nimenomaan biologisia vanhempia koskevat johtopäätökset myös Puolimatka näkyy tähän artikkeliin liittyen esittäneen.

Toinen kyseenalainen sitaattikritiikki

Toinen sitaatti, jota Rydenfelt käsittelee, on peräisin lähteestä Frank Furstenberg et al. (2003). Siitä Rydenfelt toteaa:
"Käytännön mukaisesti katkoviivalla (− −) on merkitty kohta, jossa alkuperäisestä tekstistä on jätetty pois joitakin sanoja. 
Mitä sanoja? Alkuperäinen Furstenbergin ym. muotoilu kuuluu näin"
ja
"Molempien biologisten vanhempiensa kanssa kasvaneet lapset pärjäävät tutkijoiden mukaan paremmin siksi, että yksinhuoltajien ja eronneiden äitien lapset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa.
Kyse on yhden ja kahden vanhemman perheiden välisestä erosta, ei eri- tai samasukupuolisten vanhempien ja lasten muodostamien perheiden välisestä erosta. Tämä tulisi tekstistä ilmi, ellei Puolimatka olisi puolivälistä poistanut olennaista virkettä."
Koska aiemman sitaatin kohdalla Rydenfelt vaikutti jättäneen perehtymättä alkuperäislähteeseen, katsoin kiinnostuksesta, mitä Puolimatka aiheesta oli kirjoittanut. Seurauksena oli tutkimuseettisesti yllättävä löytö. Rydenfelt kritisoi näköjään ensin Puolimatkaa siitä, että tämä on jättänyt alkuperäisestä tekstistä pois sanoja, jotka vaikuttavat tekstin merkitykseen. Rydenfelt näkyy kuitenkin itse katkaisseen sitaattinsa Puolimatkan tekstistä kohdasta, jota seuraavassa virkkeessä Puolimatka näkyy kirjoittavan vertailukohteissa olevista yksinhuoltajuustaustoista, joiden mainitsematta jättämisestä Rydenfelt Puolimatkaa kritisoi. Puolimatkan teksti jatkuu nimittäin näin (Rydenfelt jätti sitaatistaan pois lihavoidun tekstin):
"Yksinkertaisesti sanoen, lapset hyötyvät yhdessä jatkuvasti asuvien vanhempien taloudellisesta ja emotionaalisesta panoksesta, ja tämä panostus on yleisesti ottaen suurempaa biologisten vanhempien kuin korvaavien vanhempien kohdalla." Tällaista tutkimustietoa on olemassa paljon, kun vertailukohteina ovat yksinhuoltajaperheet, uusperheet tai avosuhteet (Brown 2004, Manning et al 2004, McLanahan & Sandefur 1994). "
Miten tutkimuseettistä keskustelua kannattaisi käydä?

Henrik Rydenfeltin kirjoitus on julkaistu etiikkasivustolla, esiintyen etiikan asiantuntijana. Tutkimusetiikasta artikkelia kirjoitettaessaan tutkijan olisi aivan erityisellä tavalla syytä ennen tekstinsä julkaisua tutustua lähteisiin, joiden sisällöstä hän esittää kirjoituksessaan väitteitä, vieläpä lähdeviitteitä esittäen. Kirjoituksen ytimessä on kaksi sitaattia, joista molempien esittämisen kohdalla Rydenfelt informoi lukijaa kyseenalaisella tavalla. Virheet voivat olla kopioituneet toissijaisista lähteistä, joita Rydenfelt myös kirjoituksessaan mainitsee (Mattson ja Tamminen), tai sitten ne ovat peräisin jostain muualta. Niitä en ole lukenut, mutta en myöskään esitä väitteitä niiden sisällöstä. Olen tätä kirjoitusta laatiessa tarkastellut lähteinä etiikka.fi -sivustolla olevaa Rydenfeltin kirjoitusta, siinä käsiteltyä Puolimatkan kirjoitusta ja niitä Puolimatkan käyttämiä lähteitä, joiden käyttöä Rydenfelt on kirjoituksessaan käsitellyt.

Ensimmäisen Puolimatkalta poimitun sitaatin kohdalla kirjoittaja väitti Puolimatkan väittävän jotain sellaista, jota häneltä siteeratussa tekstissä ei lue. Ensimmäisen sitaatin kohdalla Rydenfelt esitti sitaatin, jota väitti artikkelissa olleeksi tekstiksi, mutta jätti kertomatta, että hänen esittämänsä sitaatti ei ole ollut alunperin osa artikkelia, ja että kyseinen teksti on lisätty jopa mahdollisesti Puolimatkan artikkeliin tekemän viittauksen jälkeen. Toisen sitaatin kohdalla Rydenfelt jätti mainitsematta sitaattiaan  seuraavan virkkeen, jonka sisältö on tuossa kontekstissa olennainen, koska se sisältää juurikin sitä informaatiota, jonka puutteesta Rydenfalk sen sitaatin kohdalla kritiikkiä esittää. Henrik Rydenfeltin tutkimuseettinen kirjoitus sisältää varsin kyseenalaista lähteiden käyttöä, joka ei vastaa sen enempää hyvää tieteellistä käytäntöä kuin journalistien eettisiä ohjeitakaan.

Epäiltyihin virheisiin toisten kirjoituksissa tulisi vastata asiallisesti, ei tutkimus- tai toimituseettisesti kyseenalaisin tavoin, kuten toisen lausuntoja vääristellen. Tutkimusetiikkaa käsittelevissä kirjoituksessa tulisi olla erityisen tarkka siitä, että kirjoittaja ei tule esitelleeksi muunneltua totuutta muista ihmisistä tai näiden väitteistä.

1 kommentti:

  1. YLE:n tänään julkaiseman uutisen mukaan Jyväskylän yliopisto päätyi tulokseen, että "Esiselvityksen mukaan Puolimatkan antaman lausunnon lähteiden käyttöä ei ole tarvetta selvittää tarkemmin" ja että selvityspyyntö näin raukeni:
    http://yle.fi/uutiset/professori_puolimatkan_lausunto_ei_johda_jatkoselvitykseen/7843609

    VastaaPoista